Hyvä palliatiivinen hoito ja saattohoito vaatii kehittämistä niin palveluiden rakenteissa kuin henkilöstön osaamisessa
Palliatiivinen, eli oireenmukainen hoito ja saattohoito. Sanat, jotka yhdistetään yleisimmin syöpäsairaiden elämän loppuvaiheeseen silloin, kun sairaus ei ole parannettavissa. Palliatiivinen hoito ja saattohoito kuuluu kuitenkin kaikille, joiden sairauden tiedetään olevan parantumaton ja johtavan ennemmin tai myöhemmin kuolemaan.
Palliatiivisen hoidon ja saattohoidon keskeisenä tarkoituksena on laadukkaan ja hyvän hoidon jatkuminen silloin, kun sairaus ei ole enää parannettavissa. Tuetaan elämän loppuvaihetta niin, että sairastunut ja hänen läheiset voisivat elää täysipainoisesti ja laadukkaasti ja että lopulta eteen astuva kuolema olisi arvokas.
Edelleenkin melko yleisen käsityksen mukaan palliatiiviseen hoitoon siirtyminen ja saattohoito eivät siis tarkoita hoidosta ja sairauteen kohdistuvasta tuesta luopumista, päinvastoin. Kyse on hoitolupauksesta. Hoidosta, johon kohdistetaan erikoisosaamista. Meillä jokaisella on oikeus hyvään ja laadukkaaseen palliatiiviseen hoitoon ja saattohoitoon riippumatta asuinpaikasta tai siitä, missä meitä hoidetaan.
Meillä jokaisella on siihen oikeus, mutta ei aina tasavertaista mahdollisuutta. Näin ei saisi olla. Sosiaali- ja terveysministeriö (STM) on julkaissut suositukset hyvästä saattohoidosta sekä hoidon järjestämisestä vuosina 2010 ja 2017. Suosituksista huolimatta palliatiivisen hoidon ja saattohoidon saatavuudessa ja laadussa on kuitenkin Suomessa vielä parannettavaa. Tästä kertoo tuore helmikuussa julkaistu STM:n valtakunnallinen selvitys, jonka mukaan palliatiivisen hoidon ja saattohoidon saatavuudessa on isoja alueellisia eroja, eikä resursseja ja osaamista ole moninkaan paikoin riittävästi.
Meillä jokaisella on siihen oikeus, mutta ei aina tasavertaista mahdollisuutta. Näin ei saisi olla.
Hyvä ja laadukas palliatiivinen hoito ja saattohoito vaatii erikoisosaamista ja hoitoon erikoistuneita yksiköitä, joita ei pitkälti Suomessa, tai myöskään Pohjois-Savossa, ole vielä riittävästi, kun suhteutetaan palvelut väestöön ja etäisyyksiin suosituksessa kuvattujen mitoitusten mukaisesti. Erityisesti puutetta on palliatiiviseen hoitoon ja saattohoitoon erikoistuneen kotisaattohoidon saatavuudessa. Lisäksi palliatiiviseen hoitoon ja saattohoitoon erikoistuneita vuodeosastoja tai saattohoitokoteja on vähän, pääasiassa vain suurissa kaupungeissa, kuten Pohjois-Savossa Kuopiossa.
Monessa yksikössä, myös Pohjois-Savon alueella, palliatiivinen hoito ja saattohoito on kuitenkin huomioitu hienosti osana yksikön toimintaa ja sitä on myös kehitetty monialaisessa yhteistyössä sekä erinäisten hankkeiden kautta, joiden myötä on saavutettu hyviä tuloksia. Saattohoito on monesti hoitohenkilöstölle yksi keskeinen arvokysymys, joka nähdään erittäin tärkeänä. Saattohoitoa pyritään toteuttamaan juuri niin hyvin, kuin se on osaamisen ja resurssien osalta mahdollista.
Kuva: Jarmo Kuittinen
Palliatiivisen hoidon ja saattohoidon kehittäminen valtakunnallisten suositusten mukaiseen suuntaan ei tapahdu hetkessä. Riittävän osaamisen ja resurssien turvaamiseksi on painotettu selkeiden laatukriteereiden tarvetta sekä osin myös lainsäädännöllisiä uudistuksia. Laatukriteereitä hoidon järjestämiseen onkin jo työstetty sosiaali- ja terveysministeriön valtakunnallisen palliatiivisen hoidon kehittämishankkeen parissa toimivan työryhmän toimesta. Lisäksi laadukkaan palliatiivisen hoidon järjestäminen on nostettu esiin myös uudessa hallitusohjelmassa. Tämä on hienoa, sillä jo nyt ollaan voitu huomata, että pelkät suositukset eivät yksin paranna palliatiivisen hoidon ja saattohoidon laatua riittävästi, vaan tarvitaan myös valtakunnallista ohjausta ja valvontaa.
Tämän vuoden aikana Pohjois-Savon alueella tartutaan myös aktiivisemmin palliatiivisen hoidon ja saattohoidon kehittämiseen parhaillaan käynnissä olevan palliatiivisen hoidon ja saattohoidon alueellisen kehittämishankkeen kautta. Kehittämistyö perustuu pitkälti valtakunnallisiin suosituksiin ja sen tarkoituksena on pyrkiä edistämään palliatiivista hoitoa ja saattohoitoa Pohjois-Savon alueella valtakunnallisen tahtotilan mukaiseen suuntaan.