Yhteistyössä on voimaa- saattohoidon vapaaehtoisen rooli

Maailman palliatiivisen hoidon – ja saattohoidon päivänä, 10.10.2020 järjestimme Kuopion yliopistollisen keskussairaalan kanssa yhteistyössä keskustelutilaisuuden saattohoidosta. Mitä saattohoito on ja miten sitä järjestetään? On hienoa, että saattohoidosta ja sen tilasta puhutaan yhä enemmän ja siitä uskalletaan puhua. Tuntuu edelleen siltä, että kuolemasta on vielä vaikea puhua.

Oli hienoa olla kuulemassa paneelikeskustelua, jossa eri alojen asiantuntijat toivat esille omia näkemyksiään saattohoidosta, mitä se nykypäivänä on ja miten sitä tulisi kehittää. Yksi asia minua ilahdutti erityisesti ja josta nykyaikana paljon puhutaan -moniammatillisuus. Yhteistyössä on voimaa, ja kaikilla ammattilaisilla ja vapaaehtoisilla on yhteinen tavoite; turvata hyvä elämän loppuvaihe.

Olen saanut toimia saattohoidon vapaaehtoistoiminnan koordinaattorina reilu puolitoista vuotta ja on ollut hienoa tehdä yhteistyötä eri toimijoiden kanssa sekä tietysti vapaaehtoisten kanssa. Kaikki vapaaehtoiset ovat niin erilaisia, jokainen omia persoonia, mutta silti heissä on niin paljon yhtäläisyyksiä. Kaikkia heitä yhdistää se, että he haluavat olla tekemässä jotain hyvää ja merkityksellistä. Saattohoidon vapaaehtoiset eivät missään nimessä korvaa ammattilaisten tekemää työtä eikä läheisten tukea, mutta he ovat kuitenkin hyvä lisä. Vaikka puhutaan saattohoidon vapaaehtoisista, he eivät ole hoitoalan ammattilaisia. Usein kyllä vapaaehtoiseksi hakeutuu juuri hoitoalalla työskenteleviä tai työskennelleitä mutta vapaaehtoisena he ovat vapaaehtoisen roolissa. Toisaalta, täytyy myös muistaa, me kaikki olemme yksilöitä ja ei kaikki halua jutella vapaaehtoisen kanssa ja se myös sallitaan. Hyvässä elämän loppuvaiheessa on kyse juurikin yksilöllisyydestä- saa itse vaikuttaa omaan elämäänsä myös elämän loppuvaiheessa.

Saattohoidon vapaaehtoinen on rinnalla kulkija ja kuuntelija, on läsnä tässä ja nyt. Läsnäolon taito on tärkeää ja pysähtyminen tuettavan vierelle. Olen sinua varten, miten voin olla avuksi juuri nyt? Joskus vapaaehtoisen tuoma arjen tuulahdus voi helpottaa tuettavaa, kun saa jutella jonkun ulkopuolisen kanssa. Vapaaehtoinen tarjoaa kiireetöntä aikaa ja on juuri tuettavaa varten.  Usein myös läheiset tarvitsevat jonkun, kenelle jutella ja purkaa tunteita ja ajatuksia. Yhdistyksemme vapaaehtoiset voivat olla myös heitä varten. Voi olla, että läheinen kaipaa pienen hengähdyshetken ja silloin vapaaehtoinen voi tarjota tuettavalle omaa läsnäoloaan.  Saattohoidon vapaaehtoisen tärkein tehtävä mielestäni on olla läsnä, kuunnella ja kohdata toinen tavallisen ihmisen taidoin.  Vapaaehtoisena voi joutua kohtaamaan myös vaikeita tunteita ja keskustella kuolemasta- toki tuettavan ehdoilla. Tämän vuoden Roosa Nauhan teema on ollut ”Tehdään suomalaista maailman välittävin kansa”. Vapaaehtoisuudessa on kyse juuri välittämisestä. Vapaaehtoinen haluaa antaa omaa aikaansa toiselle ihmiselle ja olla tukena elämän loppuvaiheessa.

Tähän loppuun voisi kiteyttää, että tärkeintä saattohoidon vapaaehtoisena on olla ihminen ihmiselle, kuten Tommy Tabermanin runokin sen kiteyttää.

Ihminen tarvitsee ihmistä
ollakseen ihminen ihmiselle,
ollakseen itse ihminen.
Lämpimin peitto on toisen iho,
toisen ilo on parasta ruokaa.

Emme ole tähtiä, taivaan lintuja,
olemme ihmisiä, osa pitkää haavaa.
Ihminen tarvitsee ihmistä.
Ihminen ilman ihmistä,
on vähemmän ihminen ihmisille,
vähemmän kuin ihminen voi olla.
Ihminen tarvitsee ihmistä.

– Tommy Tabermann –

Voit katsoa Maailman palliatiivisen hoidon ja saattohoidon -päivän keskustelun Pohjois-Savon Syöpäyhdistyksen YouTube -kanavalta: